Ero.

Ensimmäinen vuosi oli hurjaa myllerrystä. Lapsille tuli paljon muutoksia ja samalla piti yrittää sopeutua kaikkeen itse. Lastenvalvojia, lastensuojelu, perhetyö, olosuhdeselvitys – monenlaisia viranomaisia oli yhtäkkiä mukana arjessa.

Raha riitautti kaiken muun. Yhtäkkiä osoitteesta tapeltiin sen vuoksi, kumpi saa elatusavun. Samalla toivoin pystyväni säilyttää muutoksen keskellä lapsille tutun kodin. 

Vaikka maksoin elatusapua, maksoin silti kaikki ylimääräiset harrastuskustannukset – en halunnut, ettei lapsi saisi harrastaa ja exäni tiesi tämän. 

Yhtäkkiä lapsi ei halunnut enää tulla lainkaan luokseni. Sain tästä ilmoituksen viestillä, emmekä ole sen jälkeen tavanneet.

Minusta tuntui, että miten ikinä pystyn olla erossa lapsistani, sillä olinhan vastannut heistä 24/7 parisuhteemme aikana.

Toinen osapuoli halusi vain riitaa, kaikki mitä ehdotin, ei sopinut. Vaatimukset olivat pelkkää oman edun tavoittelua, eikä lapsia ajateltu tippaakaan.

Oli järkyttävää, että tuomari, joka ei koskaan ollut nähnyt lapsiamme, päätti missä ja milloin he asuvat ja elävät. 

Ero tuli kalliiksi. Maksoin ison summan tasinkoa osituksessa ja sen jälkeen vielä tuhansia oikeudenkäyntikuluja riidellessä lapsistamme. 

Toinen vanhempi näki lapsia milloin halusi, en koskaan tiennyt onko minulla vapaa viikonloppu vai ei. 

Vuoroviikkoasumisessa huolehdin silti kaikki lapsia koskevat viranomaisasiat, koulun ja terveydenhuollon, toisessa kodissa on täysin eri pelisäännöt kuin meillä. 

Olisin toivonut, että toinen vanhempi haluaisi edes joskus tavata lastaan, mutta häntä kiinnosti vain uusi parisuhde. 

Vanhempieni erosta minulla on yhä aikuisena tunne, että olen vanhempien välillä oleva viestikapula. 

Erokriisi, jossa on mukana lapset, ovat aina stressaavia vanhemmille ja usein riidan aiheena on monet, ei niin juridisetkaan asiat. Pahimmissa tapauksessa eroriita vaikuttaa jopa lapsen psyykkeeseen negatiivisesti.

Valitettavaa on, että lapsia koskevat riita-asiat kestävät käräjäoikeudessa verrattain kauan. Kun haastehakemus laitetaan vireille käräjäoikeuteen, odotellaan vastapuolen vastausta ja tehdään mahdollisesti jopa 6-9 kuukautta kestävä olosuhdeselvitys. Tämän jälkeen voi olla istuntokäsittely, jossa vanhemmat joutuvat usein tahtomattaankin nostamaan esiin omien vaatimustensa ajamiseksi toisen negatiivisia piirteitä ja ominaisuuksia. On selvää, ettei tämän jälkeen ole parhaat olosuhteet rakentaa yhteisvanhemmuutta. Vanhempien voimavarat hupenevat eron ja riitelyn myötä, kun heidän tulisi jaksaa tukea lasta eroprosessissa. Arkea varjostaa prosessin tuoma epävarmuus ja saatat muuttua jokaista viestin merkkiääntä säikähtäväksi väsyneeksi vanhemmaksi, kun pelkäät ”mitä nyt taas olen tehnyt väärin”.

On toki myös lapsia koskevia riitoja, joissa vanhemman on lapsen edun vuoksi ajettava asiaa käräjäoikeudessa. Lapsen kasvuolosuhteiden turvaaminen ja sitä vaarantaviin tekijöihin on huoltajan aina puututtava, käräjäoikeusprosessia pelkäämättä. Silloin asianajajan tuki ja tietämys on tärkeää ja helpottaa prosessointia ja siitä syntyvää huolta.

Yleensä sovinnolliseen eroon on sitä paremmat edellytykset, kun sinulla on heti asioista oikeaa tietoa ja pystyt vielä puhumaan niistä ex kumppanisi kanssa. Jos puhevälit ovat jo heikot, tieto antaa sinulle luottamusta siihen mistä asioista sinun kannattaa riidellä – vai onko edes tarpeen riidellä? Usein riidan aiheuttaa lopulta lapsen kannalta täysin turhat asiat. Pystyt myös itsevarmasti esittämään erilaisia vaihtoehtoja sovinnon saamiseksi. Pelko ja epävarmuus eivät ole koskaan hyviä alustoja sopimiselle. 

Suurin osa eroista ja lapsia koskevista sopimuksista on saavutettavissa ilman oikeudenkäyntiä. Asioiden tietäminen ja sen ymmärtäminen, millaisia asioita, vaiheita ja käytänteitä lapsia koskevissa sopimuksissa on hyvä käydä läpi parantaa yhteisvanhemmuutta ja lapset voivat kokea eron turvallisena ja hyvänä asiana, vaikka elämä muuttuisikin.

”En saanut näin kattavasti tietoa, edes yhdellä käynnillä asianajajani luona, koska osasin kysyä vain niitä kysymyksiä, jotka olivat sillä hetkellä akuutteja.”

”Olin väsynyt erosta, en jaksanut selvittää asioita ja toivoin vain, että kaikki saataisiin sovittua. Katsoin oppaan osiot yhden kerrallaan, koska en jaksanut enempää. Kaikki alkoi tuntua selkeämmältä.”

”Katsoimme molemmat oppaan ja sopiminen sen jälkeen oli helppoa.”

”En olisi uskonut, että kaiken sen piinaavan eropunninnan ja riitelyn jälkeen, voisimme saavuttaa näin toimivan yhteisvanhemmuuden.”

”Elämäni paras sijoitus – tästä sijoituksesta hyötyivät eniten lapsemme!”

Ero on iso päätös aikuisille ja se on suuri epävarmuustekijä lapsille. Lapset kuitenkin usein sopeutuvat eroon sitä paremmin, mitä parempaan yhteisvanhemmuuteen vanhemmat pystyvät. Erosta voi selvitä ja eron jälkeen niin lapset, kuin vanhemmat voivat elää onnellista elämää! 

Ps. Sopiva Ero – erovanhemman opas on hankittavissa täältä:

Sopiva Ero – erovanhemman opas | Asianajotoimisto Kati Kynnäs Oy (katikynnas.fi)